Akkojen piekseminen oikein urakalla ei ole päätoimittajan mielestä huono otsikko

Akkojen piekseminen oikein urakalla ei ole päätoimittajan mielestä huono otsikko

Olen kirjoit­tanut tähän blogiin tähän päivään mennessä aina yksin. Tänään teen poikkeuksen ensim­mäisen kerran. Syitä on kaksi: kollegani Arttu Muukkosen kanssa kävimme menneellä viikolla kiivasta keskus­telua aiemman juttuni yhtey­dessä Talous­e­lämän päätoi­mit­tajan Reijo Ruokasen kanssa siitä, mitä oikein on laatu­jour­na­lismi. Yhteistä säveltä ei oikein löytynyt, elämmme ilmei­sesti hieman eri maail­moissa päätoi­mit­ta­ja­portaan kanssa. Mutta keskustelu on aina hyvästä — löytyy yhteistä säveltä tai ei.

Toinen syy selviää otsikosta: Sotkamo ja Kuhmo­lainen lehtien päätoi­mittaja oli hyvin samoilla linjoilla tänään julkaistun juttunsa kanssa. “Otsikko ei voi olla huono, jos ihmiset sitä klikkaavat” tuntuu olevan hänen kantava ajatuk­sensa. Ja en voi välttyä näkemästä saman­kal­tai­suutta päätoi­mittaja Ruokasen kommenttiin siitä, että “Seiska on huippu­laatua, sillä se myy hyvin.”

(Edit 28.10. klo 21: Lainaan yllä päätoi­mittaja Ruokasta väärin (tarkempi keskus­te­lumme kommen­teissa), suora sitaatti kuului “Minusta Seiska on todel­lista laatu­jour­na­lismia omalla alallaan. Ihan ehdot­to­masti. Ei sen tarvitse kaikkia miellyttää.” Pahoit­teluni virheestä. Kyse oli minun tulkin­nastani ja tulkintaa ei laiteta lainaus­merk­keihin.

Ja lisäys: en todel­lakaan vihjaa suoraan tai epäsuo­rasti, että hän mitenkään olisi tämän ko. otsikoinnin kannattaja. Tein rinnas­tusta hänen kommen­tei­hinsa aikai­sem­massa jutussa, jossa ymmär­tämäni mukaan hän pyrki määrit­te­lemään laadun siten, että oikein konsep­toitu tuote oikein ja tarkoin rajatulle kohde­ryh­mälle on sama asia kuin journa­lis­tinen laatu. Näin tulkitsin. Jälleen: keskustelu on kokonai­suu­dessaan nähtä­vissä ko. jutun kommen­teissa.

Näen samaa argumen­tointia päätoi­mittaja Huuskon vastuk­sessa kysymykseen oliko otsikko hänen mielestään asial­linen. Huusko myöhemmin tänään artik­ke­linsa kommen­teissa pyysi anteeksi ja lehti vaihtoi otsikon.)

Mutta tämä johdan­nosta. Kiitos Artulle, kun nosti tämän esiin.

Sotkamo-lehti julkaisi tänään lauan­taina perhe­vä­ki­val­lasta kertovan verkko­uu­tisen otsikolla Akkoja pieksettiin oikein urakalla. Saman jutun julkaisi myös Kuhmo­lainen.

Ajattelin, että otsikon täytyy olla toimi­tuksen joskus hyvin mustaksi menevää työot­sik­ko­huu­moria ja ajatuksena on varmasti ollut julkaista juttu asial­li­sem­malla otsikolla.

Soitin Sotkamo-lehden ja Kuhmo­laisen päätoi­mit­ta­jalle Martti Huuskolle illalla kysyäkseni asiasta. Tässä käymämme keskustelu.

Hei, olen free-toimittaja Arttu Muukkonen. Teillä on Sotkamo-lehden sivuilla perhe­vä­ki­valtaa koskeva juttu otsikolla Akkoja pieksettiin oikein urakalla. Aika outo otsikko.
Joo… Se on siis Sotkamo-lehden netti­uu­tinen. Siinä on toimittaja päätynyt tällaiseen otsikointiin.

Onko se mielestäsi asial­linen?
No… On se aika kärkevä, mutta nuo ovat vähän sellaisia, kun ne tulevat nettiin. Netti­toi­mi­tuk­sessa tahtoo vähän tällaisia kärke­vämpiä olla. Siellä niitä luetaan siten enemmän.

Tämä ei siis ollut virhe? Ei mikään työot­sikko, joka menee vahin­gossa ulos?
Tuota… Pitää tarkistaa, olen ihan muualla nyt. Täytyy vähän katsoa. Soitan jonkin ajan päästä.

Noin 15 minuutin kuluttua Huusko soittaa takaisin.

Selvisikö tilanne?
Joo, en siis soittanut toimit­ta­jalle. Tässä on varmaan sellainen tapaus. Juttu sinänsä on ikävä perhe­vä­ki­val­ta­tapaus. Otsikko on aika kärjis­ty­neesti tehty, mutta se kuvastaa ehkä sitä tilan­netta. Sotka­mos­sahan on tätä perhe­vä­ki­valtaa aika paljonkin, ja siitä on otsikoitu niin netissä kuin lehdes­säkin.

Näkisin enemmän, että tämä on otsikko, joka ilmaisee mikä on tilanne ja hätä maakun­nassa, ei niinkään että halut­taisiin ylilyödä. Jos katsot Sotkamo-lehteä, näitä otsikoita ja vastaavia aiheita on valitet­tavan paljon. Ei pelkästään tämä, vaan kyseessä on pidem­piai­kainen tapaus.

Millään tavalla ei perhe­vä­ki­valtaa arvioida, vaan on haluttu nostaa esille se ongelma, joka meillä on Sotka­mossa. En voi tämän enempää ottaa kantaa. Juttuhan kertoo tosi rankoista tapah­tu­mista, kuten monet muutkin, joita paikka­kun­nalla tapahtuu.

Tämä on siis herät­tänyt aikamoisen tyrmis­tyksen Twitte­rissä ja Faceboo­kissa. Tätä pidetään uskomat­tomana ja perhe­vä­ki­val­lalle naures­ke­levana. Eihän noin voi otsikoida.
Juttu todella on sellainen, että kertoo täsmälleen sen mitä on tapah­tunut, ja se pitää sijoittaa laajempaan kehykseen. Kainuun mitta­suh­teissa ja Sotkamon mitta­suh­teissa on valitet­tavan paljon perhe­vä­ki­valtaa.

Mutta otsikko on mielestäni aika uskomaton.
Niin kuin sanoin, tämä pidem­piai­kainen ilmiö ja viite­kehys, joka on taustalla. Eihän tuo sinänsä, yhtenä uutisena, mutta tämä on toimi­tuk­sessa tavallaan käännetty toisin päin.

Ja hyvä jos herättää keskus­telua, toivot­ta­vasti herättää niiden keskuu­dessa, jotka syyllis­tyvät siihen. Ei meidän toimit­tajat sitä millään tavalla väheksy tai hyväksy, se on selvä juttu.

Ok, kiitos. Saako tämän julkaista blogissa, tämän meidän keskus­telun?
Joo, toki. Hyvä että näistä keskus­tellaan.

_______

Tahatonta (tragi)komiikkaako, mutta saman konsernin mainos samai­sella sivulla sopi hyvin tematiikkaan.

Eli näin meillä siis tehdään sitä laadu­kasta journa­lismia?

20 Replies to “Akkojen piekseminen oikein urakalla ei ole päätoimittajan mielestä huono otsikko”

  1. Kiitos päätoi­mit­tajan näkemysten selvit­tä­mi­sestä. Huh-huh, lähetin itsekin palau­tetta siinä toivossa, että tämä olisi vain yksit­täisen toimit­tajan lipsahdus huonona päivänä…

  2. Tuota noin. Kari, kerrot seuraavaa:
    “Toinen syy selviää otsikosta: Sotkamo ja Kuhmo­lainen lehtien päätoi­mittaja oli hyvin samoilla linjoilla tänään julkaistun juttunsa kanssa. “Otsikko ei voi olla huono, jos ihmiset sitä klikkaavat” tuntuu olevan hänen kantava ajatuk­sensa. Ja en voi välttyä näkemästä saman­kal­tai­suutta päätoi­mittaja Ruokasen kommenttiin siitä, että “Seiska on huippu­laatua, sillä se myy hyvin.”
    Muuten mielen­kiin­toista, mutta en koskaan ole sanonut noin. En koskaan ole todennut, että “Seiska on huippu­laatua, sillä se myy hyvin.”
    Sitaatti on keksitty. Tuulesta temmattu. Vale.
    Eikä kyse ole nyt tulkin­tae­ri­mie­li­syy­destä, koska lainaus­merkkien väliin ei sijoiteta tulkintaa vaan satapro­sent­tinen sitaatti.
    Sitten hieman tulkintaa:
    Olenko sitä mieltä, että hyvin myyvä on aina laatua. En ole. Laadusta ei seuraa aina levikkiä.
    Mieli­pi­teeni ei ole muuttunut tai jalos­tunut parin viime päivän aikana. Näin kirjoitin siinä keskus­te­lussa, mihin viittaat:
    “Onko laatu yhtey­dessä levikkiin? Ei välttä­mättä, mutta usein on. Käytät laadun esimerkkinä Imagea ja toteat, että levikiltään se on pieni. Onhan se, mutta genressään se on ykkönen.”
    Luot tässä tuoreessa kirjoi­tuk­sessasi sellaista mieli­kuvaa, että mielestäni tämä piksämis-otsikko olisi ok. Ei olisi. Se on kamala otsikko. Siinä on kieli­vir­hekin, mutta se on tuolle otsikolle vain eduksi.
    Keskustelu journa­lis­mista on joskus hyödyl­listä, mutta keskus­te­lussa pitää olla suora ja reilu. Kun väität minun todenneen jotain, mitä en ole todennut, et ole suora etkä reilu. Valeh­telet.
    Kun luot mieli­kuvaa siitä, että jotenkin hyväk­syisin tällaisia pieksentä-otsikoita, luot väärän mieli­kuvan, jota tuet keksi­tyllä sitaa­tillasi.

    1. Aivan oikein. Pahoit­teluni. Sitaatti, joka minun olisi pitänyt laittaa oli: “Minusta Seiska on todel­lista laatu­jour­na­lismia omalla alallaan. Ihan ehdot­to­masti. Ei sen tarvitse kaikkia miellyttää.” Minun virheeni, sillä kyse oli tulkin­nasta, kuten ehkä kuuluu johdat­te­le­vista sanoista “kommenttiin siitä, että…”. Mutta olet aivan oikeassa: tämä ei olisi kuulunut lainaus­merk­keihin.

      1. Hyvä.
        Tulkintasi on väärä.
        Edelli­sessä keskus­te­lussa määrit­telin laadun näin:

        Olen yhä sitä mieltä, että laaduk­kaaksi journa­lismin tekee se, kun valitulle kohde­ryh­mälle tuotetaan valitun konseptin mukaista sisältöä mahdol­li­simman hyvin.”

        Tarkensin asiaa levikin ja laadun suhteesta näin:

        Onko laatu yhtey­dessä levikkiin? Ei välttä­mättä, mutta usein on. Käytät laadun esimerkkinä Imagea ja toteat, että levikiltään se on pieni. Onhan se, mutta genressään se on ykkönen.
        Seiska on genressään ykkönen. IS on genressään ykkönen.
        Kilpai­lu­ti­lan­teessa laatu ratkaisee, jos eroa ei saada aikaan jakelulla tms. Aika harva saa.”

        Seiskalla on ollut useita kilpai­li­joita. Kaikki ovat hävinneet ottelun. Lajityy­pistään huoli­matta Seiska on välttynyt tuomioilta. JSN on antanut sille langet­tavan muistaakseni kahdesti. Kyllä se kertoo, että Seiska hoitaa hommansa hyvin. Ei siitä tarvitse pitää, mutta ammat­ti­taito kannattaa tunnistaa.”

        En ymmärrä, miten saat noista tulkinnan, että mielestäni Seiska on huippu­laatua, koska se myy hyvin.
        Seiska on laatu­jour­na­lismia, koska he tekevät työnsä hyvin. Kilpai­lu­ti­lan­teessa laatu ratkaisee usein.

        Tulkintasi, jonka olit naamioinut sitaa­tiksi, on täysin väärä. Siitä tekemäsi johto­päätös, että jotenkin pitäisin po otsikkoa hyvänä tai hyväk­syt­tävänä, on täysin väärä.

  3. ahhh.. Anti-mainonta — minun henki­lö­koh­tainen suosikki

    Ei millään tavalla eettinen, mutta erittäin tehokas tapa saada klikkejä omalle kanavalle.
    (Tältäkin sivulta tuli 2 linkkiä.)

    Kuuluuko tämmöiset toimin­ta­tavat journa­lismiin?
    Mielestäni ei, mutta niin kauan, kun meidän yhteis­kunta pyörii rahan ympärillä, tämä tulee tuskin muuttumaan ainakaan parempaan suuntaan.
    (Ehkä asia muuttuu, jos löytyy oikeasti toimiva(=käyttäjän näkökul­masta helppo­käyt­töinen) rahoitus systeemi (netti)journalismille ja ihmiset alkavat ymmärtää, että ilmainen/halpa ei ole aina paras vaihtoehto.)

    Jan

  4. Itsehän olisin enemmän huolissani siitä, että sana ‘piestä’ taivu­tetaan taval­li­sesti ‘piestiin’, ei ‘pieksettiin’.

  5. Outoa on myös passiivin käyttö otsikossa: pahoin­pitely esitetään tekona, jolla ei ole tekijää. “Pieksettiin” viittaa luonnon­voiman tyyppiseen tapah­tumaan, jota ei olisi voinut estää millään tavoin. Pahoin­pi­te­lyllä on aina tekijä, joka on saatava vastuuseen. Tämä pitäisi näkyä myös uutisoin­nissa.

  6. Koko otsikko on jotenkin aivan väärä. En tiedä, onko Kainuussa erilainen huumori tai rankempi tapa puhua asioista, mutta lehti­teks­tissä ei voi puhua akoista, ei piekse­mi­sestä, eikä varsinkaan oikein urakalla — ihan kuin luvassa olisi urakka­palk­kio­pe­rus­teinen työ, jota toteu­tetaan.

    Tein kysymykset samalla kun haastat­telin päätoi­mit­tajaa, joten en muistanut painottaa kunnolla sitä, miten naiseen voi viitata akka-sanalla.

    Koko otsikko on enemmän pahoin­pi­te­lijän näkökulmaa kuin neutraalia uutisointia. Se on aika erikoista.

    Myös perustelu siitä, että otsikolla koko asetelma on käännetty toisin päin kuulostaa arvos­te­lu­kyvyn hämär­ty­mi­sestä.

    Ja kaiken pohjal­lahan on ajatus siitä, että netissä klikataan enemmän uutisia, joissa on kärjis­tetty otsikko. Mautonta ja väärin, jos se tarkoittaa tätä.

  7. Samaa mieltä Eeva Meltion kanssa: passiivin käyttä­minen hämärtää sen, että kyseessä oli tahdo­na­lainen teko.
    Otsikon sävy on hieman humoris­tinen ja ymmär­tä­väkin. Oikein urakalla kuritettiin akkoja, nih. Perhe­vä­ki­valta ei nyt oikein ole väkivaltaa ja oikeastaan se on hieman hyväk­syt­tävää. Pojat on poikia. Niin että.

    Ikävät asiat pitä kertoa juuri sellaisina kuin ne ovat. Ikävinä. Turha heittää sekaan huumoria pätkääkään.
    Ehkä toimittaja ei sitä niin tarkoit­tanut. Ehkä hänen harkin­tansa vain petti.
    Päätoi­mit­tajan harkinnan olisi pitänyt pelata viimeistään silloin, kun Arttu huomautti asiasta.
    Ehkä se pelasikin. Ehkä otsikko oikeasti heijas­telee tekijöiden arvomaa­ilmaa.

  8. Sotkamo-lehden jutussa päätoi­mittaja pyytää anteeksi. Otsikko on myös muutettu muotoon Perhe­vä­ki­valtaa taas Sotka­mossa (linkki: http://www.sotkamolehti.fi/Uutiset/1194773968624/artikkeli/akkoja+pieksettiin+oikein+urakalla.html)

    Tämän pahek­suntaa ja keskus­telua herät­tänyt perhe­vä­ki­val­ta­uu­tisen otsikko on muutettu.

    Minä päätoi­mit­tajana ja Sotkamo-lehti pyytävät anteeksi niiltä, joita otsikointi on loukannut.

    Itse uutisessa oleva asia on todella vakava ja koskee aivan liian monia ja aivan liian usein. Yksikin tapaus on liikaa asian­osai­sille.

    Martti Huusko
    päätoi­mittaja”

  9. Voisi­kohan Kari seurata Sotkamo-lehden päätoi­mit­tajan esimerkkiä ja korjata virheen- Tässä blogissa yhä edelleen väitetään, että olisi argumen­toinut näin:
    “Seiska on huippu­laatua, sillä se myy hyvin.”

    En ole sanonu mitään tuon suuntais­takaan, enkä kirjoit­tanut. Se lienee selvää kaikille jotka ovat ovat tähän keskus­teluun tutus­tuneet.
    Silti olisi suotavaa, että alkupe­räinen virhe korjat­taisiin. Sen säilyt­tä­mi­selle ei ole mitään perus­teita.

    1. Mielestäni välit­tö­mästi myönsin virheeni; jonka myös tiedostit kommen­tissasi. On yleensä tapana lienee, että alkupe­räistä ei korjata, vaan myönnetään virhe, mikäli sellainen on tapah­tunut. Jos toimit­taisiin toisin, ei kukaan ymmär­täisi mistä on kysymys.

      1. Väärän väitteen pitäminen kirjoi­tuk­sessa ei mitenkään ole perus­tel­ta­vissa. On kohtuu­tonta, että väität minusta mitä sattuu ja kieltäydyt korjaa­masta.
        Valit­semasi tapa johtaisi automaat­ti­sesti langet­tavaan päätökseen julkisen sanan neuvos­tosta, jos kyseessä olisi jsn:n piirissä oleva sivusto ja jos joku kantelisi.
        Virheen voi korjata niin, että lukijat eivät mene hämilleen. Jos se ei onnistu, virhe pitää korjata, vaikka lukijat menisi­vätkin hämilleen.
        Näin toimitaan journa­lis­missa.
        Ole ystäväl­linen ja korjaa kirjoi­tuksesi. Siinä on vale, jonka lukija uskoo, ellei hän lue kirjoi­tukseen liittyvää keskus­telua.

  10. Lisäys edelliseen:
    se on tietysti hienoa, että julkaisit kommenttini, vaikka se olikin kriit­tinen. Valitet­ta­vasti perus­teksti on se, joka luetaan. Keskustelu luetaan, jos luetaan.
    Siksi on olennaista, että virhe korjataan eikä jätetä hämäämään lukijaa.

    1. Päästän lävitse kaikki asial­liset kommentit, kriit­tisiä tai ei. Korjasin mielestäni parhaan kykyni mukaan — niin että lukijat ymmär­tävät mistä perus­teista tätä keskus­telua on käyty.

  11. Tarkennan vielä tuota korjaustasi. Olet tulkinnut minua niin, että mielestäni oikein konsep­toitu tuote oikein ja tarkoin rajatulle kohde­ryh­mälle on sama kuin journa­lis­tinen laatu.
    Puoleksi oikein. Olen aika moneen kertaan näissäkin keskus­te­luissa todennut, että laatua on, kun tuote oikein konsep­toitu oikealle kohde­ryh­mälle ja HYVIN TEHTY.
    Hyvä konsep­tointi ja kohde­ryhmän rajaus ovat väöttä­mät­tömiä vaan eivät riittäviä edelly­tyksiä. Sitten pitää vielä toteuttaa konseptia hyvin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *