Akkojen piekseminen oikein urakalla ei ole päätoimittajan mielestä huono otsikko

Akkojen piekseminen oikein urakalla ei ole päätoimittajan mielestä huono otsikko

Olen kirjoit­tanut tähän blogiin tähän päivään mennessä aina yksin. Tänään teen poikkeuksen ensim­mäisen kerran. Syitä on kaksi: kollegani Arttu Muukkosen kanssa kävimme menneellä viikolla kiivasta keskus­telua aiemman juttuni yhtey­dessä Talous­e­lämän päätoi­mit­tajan Reijo Ruokasen kanssa siitä, mitä oikein on laatu­jour­na­lismi. Yhteistä säveltä ei oikein löytynyt, elämmme ilmei­sesti hieman eri maail­moissa päätoi­mit­ta­ja­portaan kanssa. Mutta keskustelu on aina hyvästä — löytyy yhteistä säveltä tai ei.

Toinen syy selviää otsikosta: Sotkamo ja Kuhmo­lainen lehtien päätoi­mittaja oli hyvin samoilla linjoilla tänään julkaistun juttunsa kanssa. “Otsikko ei voi olla huono, jos ihmiset sitä klikkaavat” tuntuu olevan hänen kantava ajatuk­sensa. Ja en voi välttyä näkemästä saman­kal­tai­suutta päätoi­mittaja Ruokasen kommenttiin siitä, että “Seiska on huippu­laatua, sillä se myy hyvin.”

(Edit 28.10. klo 21: Lainaan yllä päätoi­mittaja Ruokasta väärin (tarkempi keskus­te­lumme kommen­teissa), suora sitaatti kuului “Minusta Seiska on todel­lista laatu­jour­na­lismia omalla alallaan. Ihan ehdot­to­masti. Ei sen tarvitse kaikkia miellyttää.” Pahoit­teluni virheestä. Kyse oli minun tulkin­nastani ja tulkintaa ei laiteta lainausmerkkeihin.

Ja lisäys: en todel­lakaan vihjaa suoraan tai epäsuo­rasti, että hän mitenkään olisi tämän ko. otsikoinnin kannattaja. Tein rinnas­tusta hänen kommen­tei­hinsa aikai­sem­massa jutussa, jossa ymmär­tämäni mukaan hän pyrki määrit­te­lemään laadun siten, että oikein konsep­toitu tuote oikein ja tarkoin rajatulle kohde­ryh­mälle on sama asia kuin journa­lis­tinen laatu. Näin tulkitsin. Jälleen: keskustelu on kokonai­suu­dessaan nähtä­vissä ko. jutun kommenteissa.

Näen samaa argumen­tointia päätoi­mittaja Huuskon vastuk­sessa kysymykseen oliko otsikko hänen mielestään asial­linen. Huusko myöhemmin tänään artik­ke­linsa kommen­teissa pyysi anteeksi ja lehti vaihtoi otsikon.)

Mutta tämä johdan­nosta. Kiitos Artulle, kun nosti tämän esiin.

Sotkamo-lehti julkaisi tänään lauan­taina perhe­vä­ki­val­lasta kertovan verkko­uu­tisen otsikolla Akkoja pieksettiin oikein urakalla. Saman jutun julkaisi myös Kuhmolainen.

Ajattelin, että otsikon täytyy olla toimi­tuksen joskus hyvin mustaksi menevää työot­sik­ko­huu­moria ja ajatuksena on varmasti ollut julkaista juttu asial­li­sem­malla otsikolla.

Soitin Sotkamo-lehden ja Kuhmo­laisen päätoi­mit­ta­jalle Martti Huuskolle illalla kysyäkseni asiasta. Tässä käymämme keskustelu.

Hei, olen free-toimittaja Arttu Muukkonen. Teillä on Sotkamo-lehden sivuilla perhe­vä­ki­valtaa koskeva juttu otsikolla Akkoja pieksettiin oikein urakalla. Aika outo otsikko.
Joo… Se on siis Sotkamo-lehden netti­uu­tinen. Siinä on toimittaja päätynyt tällaiseen otsikointiin.

Onko se mielestäsi asiallinen?
No… On se aika kärkevä, mutta nuo ovat vähän sellaisia, kun ne tulevat nettiin. Netti­toi­mi­tuk­sessa tahtoo vähän tällaisia kärke­vämpiä olla. Siellä niitä luetaan siten enemmän.

Tämä ei siis ollut virhe? Ei mikään työot­sikko, joka menee vahin­gossa ulos?
Tuota… Pitää tarkistaa, olen ihan muualla nyt. Täytyy vähän katsoa. Soitan jonkin ajan päästä.

Noin 15 minuutin kuluttua Huusko soittaa takaisin.

Selvisikö tilanne?
Joo, en siis soittanut toimit­ta­jalle. Tässä on varmaan sellainen tapaus. Juttu sinänsä on ikävä perhe­vä­ki­val­ta­tapaus. Otsikko on aika kärjis­ty­neesti tehty, mutta se kuvastaa ehkä sitä tilan­netta. Sotka­mos­sahan on tätä perhe­vä­ki­valtaa aika paljonkin, ja siitä on otsikoitu niin netissä kuin lehdessäkin.

Näkisin enemmän, että tämä on otsikko, joka ilmaisee mikä on tilanne ja hätä maakun­nassa, ei niinkään että halut­taisiin ylilyödä. Jos katsot Sotkamo-lehteä, näitä otsikoita ja vastaavia aiheita on valitet­tavan paljon. Ei pelkästään tämä, vaan kyseessä on pidem­piai­kainen tapaus.

Millään tavalla ei perhe­vä­ki­valtaa arvioida, vaan on haluttu nostaa esille se ongelma, joka meillä on Sotka­mossa. En voi tämän enempää ottaa kantaa. Juttuhan kertoo tosi rankoista tapah­tu­mista, kuten monet muutkin, joita paikka­kun­nalla tapahtuu.

Tämä on siis herät­tänyt aikamoisen tyrmis­tyksen Twitte­rissä ja Faceboo­kissa. Tätä pidetään uskomat­tomana ja perhe­vä­ki­val­lalle naures­ke­levana. Eihän noin voi otsikoida.
Juttu todella on sellainen, että kertoo täsmälleen sen mitä on tapah­tunut, ja se pitää sijoittaa laajempaan kehykseen. Kainuun mitta­suh­teissa ja Sotkamon mitta­suh­teissa on valitet­tavan paljon perheväkivaltaa.

Mutta otsikko on mielestäni aika uskomaton.
Niin kuin sanoin, tämä pidem­piai­kainen ilmiö ja viite­kehys, joka on taustalla. Eihän tuo sinänsä, yhtenä uutisena, mutta tämä on toimi­tuk­sessa tavallaan käännetty toisin päin.

Ja hyvä jos herättää keskus­telua, toivot­ta­vasti herättää niiden keskuu­dessa, jotka syyllis­tyvät siihen. Ei meidän toimit­tajat sitä millään tavalla väheksy tai hyväksy, se on selvä juttu.

Ok, kiitos. Saako tämän julkaista blogissa, tämän meidän keskustelun?
Joo, toki. Hyvä että näistä keskustellaan.

_______

Tahatonta (tragi)komiikkaako, mutta saman konsernin mainos samai­sella sivulla sopi hyvin tematiikkaan.

Eli näin meillä siis tehdään sitä laadu­kasta journalismia?

20 Replies to “Akkojen piekseminen oikein urakalla ei ole päätoimittajan mielestä huono otsikko”

  1. Kiitos päätoi­mit­tajan näkemysten selvit­tä­mi­sestä. Huh-huh, lähetin itsekin palau­tetta siinä toivossa, että tämä olisi vain yksit­täisen toimit­tajan lipsahdus huonona päivänä…

  2. Tuota noin. Kari, kerrot seuraavaa:
    “Toinen syy selviää otsikosta: Sotkamo ja Kuhmo­lainen lehtien päätoi­mittaja oli hyvin samoilla linjoilla tänään julkaistun juttunsa kanssa. “Otsikko ei voi olla huono, jos ihmiset sitä klikkaavat” tuntuu olevan hänen kantava ajatuk­sensa. Ja en voi välttyä näkemästä saman­kal­tai­suutta päätoi­mittaja Ruokasen kommenttiin siitä, että “Seiska on huippu­laatua, sillä se myy hyvin.”
    Muuten mielen­kiin­toista, mutta en koskaan ole sanonut noin. En koskaan ole todennut, että “Seiska on huippu­laatua, sillä se myy hyvin.”
    Sitaatti on keksitty. Tuulesta temmattu. Vale.
    Eikä kyse ole nyt tulkin­tae­ri­mie­li­syy­destä, koska lainaus­merkkien väliin ei sijoiteta tulkintaa vaan satapro­sent­tinen sitaatti.
    Sitten hieman tulkintaa:
    Olenko sitä mieltä, että hyvin myyvä on aina laatua. En ole. Laadusta ei seuraa aina levikkiä.
    Mieli­pi­teeni ei ole muuttunut tai jalos­tunut parin viime päivän aikana. Näin kirjoitin siinä keskus­te­lussa, mihin viittaat:
    “Onko laatu yhtey­dessä levikkiin? Ei välttä­mättä, mutta usein on. Käytät laadun esimerkkinä Imagea ja toteat, että levikiltään se on pieni. Onhan se, mutta genressään se on ykkönen.”
    Luot tässä tuoreessa kirjoi­tuk­sessasi sellaista mieli­kuvaa, että mielestäni tämä piksämis-otsikko olisi ok. Ei olisi. Se on kamala otsikko. Siinä on kieli­vir­hekin, mutta se on tuolle otsikolle vain eduksi.
    Keskustelu journa­lis­mista on joskus hyödyl­listä, mutta keskus­te­lussa pitää olla suora ja reilu. Kun väität minun todenneen jotain, mitä en ole todennut, et ole suora etkä reilu. Valehtelet.
    Kun luot mieli­kuvaa siitä, että jotenkin hyväk­syisin tällaisia pieksentä-otsikoita, luot väärän mieli­kuvan, jota tuet keksi­tyllä sitaatillasi.

    1. Aivan oikein. Pahoit­teluni. Sitaatti, joka minun olisi pitänyt laittaa oli: “Minusta Seiska on todel­lista laatu­jour­na­lismia omalla alallaan. Ihan ehdot­to­masti. Ei sen tarvitse kaikkia miellyttää.” Minun virheeni, sillä kyse oli tulkin­nasta, kuten ehkä kuuluu johdat­te­le­vista sanoista “kommenttiin siitä, että…”. Mutta olet aivan oikeassa: tämä ei olisi kuulunut lainausmerkkeihin.

      1. Hyvä.
        Tulkintasi on väärä.
        Edelli­sessä keskus­te­lussa määrit­telin laadun näin:

        Olen yhä sitä mieltä, että laaduk­kaaksi journa­lismin tekee se, kun valitulle kohde­ryh­mälle tuotetaan valitun konseptin mukaista sisältöä mahdol­li­simman hyvin.”

        Tarkensin asiaa levikin ja laadun suhteesta näin:

        Onko laatu yhtey­dessä levikkiin? Ei välttä­mättä, mutta usein on. Käytät laadun esimerkkinä Imagea ja toteat, että levikiltään se on pieni. Onhan se, mutta genressään se on ykkönen.
        Seiska on genressään ykkönen. IS on genressään ykkönen.
        Kilpai­lu­ti­lan­teessa laatu ratkaisee, jos eroa ei saada aikaan jakelulla tms. Aika harva saa.”

        Seiskalla on ollut useita kilpai­li­joita. Kaikki ovat hävinneet ottelun. Lajityy­pistään huoli­matta Seiska on välttynyt tuomioilta. JSN on antanut sille langet­tavan muistaakseni kahdesti. Kyllä se kertoo, että Seiska hoitaa hommansa hyvin. Ei siitä tarvitse pitää, mutta ammat­ti­taito kannattaa tunnistaa.”

        En ymmärrä, miten saat noista tulkinnan, että mielestäni Seiska on huippu­laatua, koska se myy hyvin.
        Seiska on laatu­jour­na­lismia, koska he tekevät työnsä hyvin. Kilpai­lu­ti­lan­teessa laatu ratkaisee usein. 

        Tulkintasi, jonka olit naamioinut sitaa­tiksi, on täysin väärä. Siitä tekemäsi johto­päätös, että jotenkin pitäisin po otsikkoa hyvänä tai hyväk­syt­tävänä, on täysin väärä.

  3. ahhh.. Anti-mainonta — minun henki­lö­koh­tainen suosikki

    Ei millään tavalla eettinen, mutta erittäin tehokas tapa saada klikkejä omalle kanavalle.
    (Tältäkin sivulta tuli 2 linkkiä.)

    Kuuluuko tämmöiset toimin­ta­tavat journalismiin?
    Mielestäni ei, mutta niin kauan, kun meidän yhteis­kunta pyörii rahan ympärillä, tämä tulee tuskin muuttumaan ainakaan parempaan suuntaan.
    (Ehkä asia muuttuu, jos löytyy oikeasti toimiva(=käyttäjän näkökul­masta helppo­käyt­töinen) rahoitus systeemi (netti)journalismille ja ihmiset alkavat ymmärtää, että ilmainen/halpa ei ole aina paras vaihtoehto.)

    Jan

  4. Itsehän olisin enemmän huolissani siitä, että sana ‘piestä’ taivu­tetaan taval­li­sesti ‘piestiin’, ei ‘pieksettiin’.

  5. Outoa on myös passiivin käyttö otsikossa: pahoin­pitely esitetään tekona, jolla ei ole tekijää. “Pieksettiin” viittaa luonnon­voiman tyyppiseen tapah­tumaan, jota ei olisi voinut estää millään tavoin. Pahoin­pi­te­lyllä on aina tekijä, joka on saatava vastuuseen. Tämä pitäisi näkyä myös uutisoinnissa.

  6. Koko otsikko on jotenkin aivan väärä. En tiedä, onko Kainuussa erilainen huumori tai rankempi tapa puhua asioista, mutta lehti­teks­tissä ei voi puhua akoista, ei piekse­mi­sestä, eikä varsinkaan oikein urakalla — ihan kuin luvassa olisi urakka­palk­kio­pe­rus­teinen työ, jota toteutetaan.

    Tein kysymykset samalla kun haastat­telin päätoi­mit­tajaa, joten en muistanut painottaa kunnolla sitä, miten naiseen voi viitata akka-sanalla. 

    Koko otsikko on enemmän pahoin­pi­te­lijän näkökulmaa kuin neutraalia uutisointia. Se on aika erikoista.

    Myös perustelu siitä, että otsikolla koko asetelma on käännetty toisin päin kuulostaa arvos­te­lu­kyvyn hämärtymisestä.

    Ja kaiken pohjal­lahan on ajatus siitä, että netissä klikataan enemmän uutisia, joissa on kärjis­tetty otsikko. Mautonta ja väärin, jos se tarkoittaa tätä.

  7. Samaa mieltä Eeva Meltion kanssa: passiivin käyttä­minen hämärtää sen, että kyseessä oli tahdo­na­lainen teko.
    Otsikon sävy on hieman humoris­tinen ja ymmär­tä­väkin. Oikein urakalla kuritettiin akkoja, nih. Perhe­vä­ki­valta ei nyt oikein ole väkivaltaa ja oikeastaan se on hieman hyväk­syt­tävää. Pojat on poikia. Niin että.

    Ikävät asiat pitä kertoa juuri sellaisina kuin ne ovat. Ikävinä. Turha heittää sekaan huumoria pätkääkään.
    Ehkä toimittaja ei sitä niin tarkoit­tanut. Ehkä hänen harkin­tansa vain petti.
    Päätoi­mit­tajan harkinnan olisi pitänyt pelata viimeistään silloin, kun Arttu huomautti asiasta.
    Ehkä se pelasikin. Ehkä otsikko oikeasti heijas­telee tekijöiden arvomaailmaa.

  8. Sotkamo-lehden jutussa päätoi­mittaja pyytää anteeksi. Otsikko on myös muutettu muotoon Perhe­vä­ki­valtaa taas Sotka­mossa (linkki: http://www.sotkamolehti.fi/Uutiset/1194773968624/artikkeli/akkoja+pieksettiin+oikein+urakalla.html)

    Tämän pahek­suntaa ja keskus­telua herät­tänyt perhe­vä­ki­val­ta­uu­tisen otsikko on muutettu.

    Minä päätoi­mit­tajana ja Sotkamo-lehti pyytävät anteeksi niiltä, joita otsikointi on loukannut.

    Itse uutisessa oleva asia on todella vakava ja koskee aivan liian monia ja aivan liian usein. Yksikin tapaus on liikaa asianosaisille.

    Martti Huusko
    päätoimittaja”

  9. Voisi­kohan Kari seurata Sotkamo-lehden päätoi­mit­tajan esimerkkiä ja korjata virheen- Tässä blogissa yhä edelleen väitetään, että olisi argumen­toinut näin:
    “Seiska on huippu­laatua, sillä se myy hyvin.”

    En ole sanonu mitään tuon suuntais­takaan, enkä kirjoit­tanut. Se lienee selvää kaikille jotka ovat ovat tähän keskus­teluun tutustuneet.
    Silti olisi suotavaa, että alkupe­räinen virhe korjat­taisiin. Sen säilyt­tä­mi­selle ei ole mitään perusteita.

    1. Mielestäni välit­tö­mästi myönsin virheeni; jonka myös tiedostit kommen­tissasi. On yleensä tapana lienee, että alkupe­räistä ei korjata, vaan myönnetään virhe, mikäli sellainen on tapah­tunut. Jos toimit­taisiin toisin, ei kukaan ymmär­täisi mistä on kysymys.

      1. Väärän väitteen pitäminen kirjoi­tuk­sessa ei mitenkään ole perus­tel­ta­vissa. On kohtuu­tonta, että väität minusta mitä sattuu ja kieltäydyt korjaamasta.
        Valit­semasi tapa johtaisi automaat­ti­sesti langet­tavaan päätökseen julkisen sanan neuvos­tosta, jos kyseessä olisi jsn:n piirissä oleva sivusto ja jos joku kantelisi.
        Virheen voi korjata niin, että lukijat eivät mene hämilleen. Jos se ei onnistu, virhe pitää korjata, vaikka lukijat menisi­vätkin hämilleen.
        Näin toimitaan journalismissa.
        Ole ystäväl­linen ja korjaa kirjoi­tuksesi. Siinä on vale, jonka lukija uskoo, ellei hän lue kirjoi­tukseen liittyvää keskustelua.

  10. Lisäys edelliseen:
    se on tietysti hienoa, että julkaisit kommenttini, vaikka se olikin kriit­tinen. Valitet­ta­vasti perus­teksti on se, joka luetaan. Keskustelu luetaan, jos luetaan.
    Siksi on olennaista, että virhe korjataan eikä jätetä hämäämään lukijaa.

    1. Päästän lävitse kaikki asial­liset kommentit, kriit­tisiä tai ei. Korjasin mielestäni parhaan kykyni mukaan — niin että lukijat ymmär­tävät mistä perus­teista tätä keskus­telua on käyty.

  11. Tarkennan vielä tuota korjaustasi. Olet tulkinnut minua niin, että mielestäni oikein konsep­toitu tuote oikein ja tarkoin rajatulle kohde­ryh­mälle on sama kuin journa­lis­tinen laatu.
    Puoleksi oikein. Olen aika moneen kertaan näissäkin keskus­te­luissa todennut, että laatua on, kun tuote oikein konsep­toitu oikealle kohde­ryh­mälle ja HYVIN TEHTY.
    Hyvä konsep­tointi ja kohde­ryhmän rajaus ovat väöttä­mät­tömiä vaan eivät riittäviä edelly­tyksiä. Sitten pitää vielä toteuttaa konseptia hyvin.

Leave a Reply

Your email address will not be published.