What the Hell Are You Thinking?

HS website on the Market Place celebration: text, text, text...

I’ve tried now three times to write something about this, but I just can’t do it coherently . Sorry.  It’ll turn  into a long whining story which somebody will try to turn against me …. and as we are talking about the national religion – ice hockey – so I really should watch my step.

But I just have to say: I was devastated when I looked at the websites of our legacy media covering the hockey WC final and the party on the Helsinki market place the following day. What the hell were they thinking?

Is this the way media professionals are doing web in 2011?

No, not a word more… Just couple of examples you really should think about. If you consider yourself professional, that is.

1) Aamulehti website after the Market place: “Look, here are some nice YouTube videos we found”.  Jesus, I thought you were doing journalism yourself?

2) Uusi Suomi: “Look at the amazing  (“huima”) photo gallery” says the headline. Excuse me? “Amazing?” You mean the couple of static images you have on your page? Or did I miss something?

Aamulehti linking to YouTube videos (plus screen grab on top) and Uusi Suomi "amazing (huima, transl) image gallery"

3) Helsingin Sanomat: how many photographers you had there? 4-5?  And you come up with an image gallery of three (3) images in the web?

Helsingin Sanomat team producing a gallery of total three images....

4) IL: you always emphasize how getting the news out fast is your top priority, how dynamic you are… Well, took you like ten hours after the game to come up with some kind of collection of your own images… And you can’t even  call it a gallery, it was like 6-8 less than mediocre images on top of each other on a static page, all cropped to horizontal 4 by 3 format…

And the list goes on and on… But I promised NOT to write about it. :-)

But seriously? What are you thinking? That’s the best you can do? Couple of static images and some text? The biggest news event of the year?  Oh, sure, yes, you did video, I’m sure you blew everybody’s minds off with  the dynamic approaches you took…

Where are the interactive panoramas, time-lapse of the arrival of the audience, audioslideshows with original content, your multi cam real time livefeed, proprietary mini helicam, your visually a bit more interesting web design?

You really think this is what people in 2011 want to see? Done by “professionals”? Seriously?

And you expect to keep your audience?

28 Comments

  1. Rami Saarikorpi
    May 21, 2011

    Great article! :) I have some 360 panoramas of thet event here:
    http://Www.virtualfinland.fi
    It still is not totally ready and some more panoramas are updated almost every day.
    I also will do the iPad and iPhone panoramas of that event…

    Reply
    • kkuukka
      May 21, 2011

      Sure, I saw them. Actually thought of sending you a message and asking you for permission to use one Little Planet on the blogpost…

      You did a good job, and YLE was smart enough to buy your stuff. But Jesus F. Christ, what is the legacy print doing? Putting text driven totally static bulk into the web… And linking to commercial operators (granted, good looking) aerial footage as “hey, here is our reporting…” Like, duh?

      Don’t get me wrong: I really think what this Flycam (http://skyview.virtuaalikuvat.com/) did was awesome… but it should be done routinely by our legacy print. With ambient, panned audio. With interaction. And BTW, somebody should tell them to do a decent iPad version – they are using krPano and the iPad version generated is totally blurred and unusable.

      Presently it is a no brainer to have a dynamic website with edited images, appropriately captioned within minutes up and running (and I am not talking about “ultra fast workflow” when you transmit directly to the page). And to have it iPad compatible even…

      And this is what the legacy print comes up with?

      Reply
  2. Samuli Ikäheimo
    May 21, 2011

    Ah, internet journalism in Finland.. sorry, internet what? That’s the feeling I get when reading the Finnish news websites and their endless flow of STT (wire) news. There’s so little original content that it hurts.

    I myself made an audio slideshow of the local celebrations here and offered it to few magazines. Only one bothered to answer by saying they had no need for it (they released their own gallery two days later).

    Here’s the audio slideshow: http://sikaheimo.com/lahtimestaruus/

    It’s just sad to notice how slowly our legacy media evolves. If they really want to survive and not lose more readers to Youtube and whatnot, they have to invest in quality and original content. Internet isn’t just a place where you dump short news and leftover pictures.

    Reply
    • kkuukka
      May 21, 2011

      Hi –

      I looked at your slideshow and enjoyed it immensly. Don’t get me wrong: yes, I am a teacher and there were lots of things I would have done differently ;-) – but I really liked it. Very genuine.

      And, as a whole I dare say that this small piece of yours had more real, authentic feel to it than majority of the mainstream (legacy) media were able to convey.

      We actually had a thought that we should be doing like collection of celebration slideshows around the country and put them all together under one website… but kinda late to do it now ;-) But that is exactly the kind of idea the legacy media should be thinking. Yup, I know: hell freezes over before they do anything like that.

      Your last sentence said it real nicely:

      “Internet isn’t just a place where you dump short news and leftover pictures”.

      Who on earth could make those knuckleheads to understand it?

      A department chief of a major newspaper here in Finland two years ago, when I was trying to speak in favor of some multimedia I wanted to do told me – while declining my offer:

      “You know Kari, internet is kinda funny. It does not really matter what you put there but the amount of clicks just keeps increasing…”

      I really could not think of an answer. Not then, not now.

      Reply
  3. Rami Saarikorpi
    May 21, 2011

    Clicks are pretty interesting in this case… :)

    Reply
    • kkuukka
      May 22, 2011

      Actually no Rami – or yes, depends what you mean… and let me explain what I mean: whatever there was out there now on “Leijonat” , people clicked on it. People were dying for it – NOT for INFORMATION but to RELIVE that moment of glory again, to SHARE it again with minds feeling alike.

      From a different angle, different approach, different perspective.

      It’s not about INFORMATION but about EXPERIENCE and SHARING.

      Clicks? One should count the clicks on the next, smaller scale event… or better, to see the total trend. What is the chosen media people go to next time? Because the user experience of today determines your choices tomorrow. Presently there was not much positive user experiences to choose from…

      HS/IS/IL I am sure got lots of clicks – but what does this mean? What can you read into that data? Nothing. Did their coverage strengthen their brand in any way?

      I think there was something pretty alarming in the fact that the most “innovative” of the medias was YLE – and simply because they used a basic panoramic image. But seriously: YLE? The most dynamic media in the country? That’s like Encyclopedia Britanica team winning an online design contest…

      My blog is about to hit 100 000 reader mark and my multimedia server shows about 500 000 unique visitors since I started this blog which was less than two years ago. And this is one (seriously disturbed ;-) ) individual talking about photography, multimedia and things related – basically just thinking aloud about this stuff… ? Every time I go to cover a major event, even before the actual event starts I notice an increase on the server stats. My point here being:

      There is a genuine interest for this, people really want to see different approaches, rich content.

      Meanwhile: the main stream does… well, nothing. Text and pictures. Sometimes text and pictures on an iPad – but it is still text and pictures, nothing more.

      Reply
  4. Niko Paulanne
    May 21, 2011

    You’re dead on about the press. I went just to party on with people in Tampere center after the Win of World Championships and grabbed just for fun images and video-footage. Because was not sleepy, did mash-up video to my own blog and published it 6:00 am.

    “Tampere Crazy after Finland Won Ice Hockey 2011 World Championship” http://bit.ly/jFc7tP

    I was really surprised when checked out the press-sites that morning same time as published Youtube-video and my blog-post. Saw only just a pair of images as you mentioned. Oh my… I was really surprised.

    Reply
  5. Hopper Stone
    May 22, 2011

    Don’t hold back Kari. Tell us how you really feel.

    Reply
    • kkuukka
      May 22, 2011

      Hopper –

      how can I? Without resorting to language I should not use?
      And we both know the expression: “Don’t shoot the messenger”. I am busy dodging bullets already as it is… ;-)

      Reply
  6. kkuukka
    May 22, 2011

    Update / Post Script:

    My wife read this post and commented immedietely “you really should think about your headline“. Well, she missed the reference… and as someone else might as well, so let me spell it out.

    It’s a direct ref. to my blogpost on Jan 11th this year called So you want to put your newspaper to the iPad? and more presicely, it is reference to Andrew Walkingshaws great essay on Dec. 3oth in paidContent. I was talking about touch computers and quoting him extensively:

    “Put another way, tablets are always-on, tactile, completely reconfigurable, great-looking, permanently jacked into the Internet plumbing, and you’re using them to make skeumorphic newspaper clones? When there are thousands of new, more direct, more usable, more valuable experiences you could build using the same technical and journalistic skills, and when you’ve already established I wasn’t willing to pay for your paper in the first place?

    Seriously: what the hell are you thinking?

    If I care enough about your content, you can give it to me on stone tablets in cuneiform and I’ll find a way to use it. If I care a bit, I’ll go where it’s the right combination of easy, affordable and reliable. (But: if you want me to pay, I’d better be making money or having fun somehow.) If I don’t care at all, there is nothing you can do, not even really nice swipe effects, which will make me care. Come back when you’ve fixed the content. Come back when you can show me a new perspective. Come back when you make me faster or smarter. Come back with fundamental, not cosmetic, innovation. We’ll talk then.”

    What Comes After Newspapers: Forget Form, It’s About Content
    by Andrew Walkingshaw (as published in paidContent.org, dec. 30 2010)

    K.

    Reply
  7. Tatu Blomqvist
    May 22, 2011

    That’s precisely what I was about write here about the internet. What’s the situation in 2011? We have digital cameras that can record video technically good enough for feature film-makers (and with a price tag of less than 2000 euros and you get an awesome still camera in the same package), we have dirt-cheap audio recorders (I just bought a Zoom H1 for less than 100 euros), laptops that can edit the content better than the most powerful (and expensive) desktop stations could couple of years ago, cellphones that can shoot their own tv-commercials in HD, wireless internet coverage almost around the world and software that can be used to create almost anything.

    We also have a steady overflow of young, ambitious and talented people with degrees in media but who sit behind the McDonald’s counter (for now, as McDonald’s is planning to replace the people with self-service cash registers). These people grew up with video games where interactive storytelling has been a common practice for years, if not decades (if Final Fantasy series and Heavy Rain don’t ring any bells, you should check them out), and they literally live their life through internet’s social media and content sharing sites.

    Last but not least, we have Vimeo and YouTube with HD, iPad and it’s cousins, HMTL5 and WordPress with zero material costs for ink or paper. Journalists can produce rich multimedia and publish the stories it in high definition. Even YLE can’t do that in their normal broadcasts.

    What we don’t have is a state of mind where this is seen as a great possibility, a new golden age for audiovisual journalism and storytelling. Right now the internet is the secondary delivery method with almost no original content. What the media outlets don’t seem to understand is the fact that like in the world of prime-time television, their content competes with all the other audiovisual content in internet. And there’s a healthy dose of high quality content there. If they ever want to find paying customers for their content, it has to be more interesting than everything else. The tools are there, the know-how is too, but it doesn’t seem to be enough.

    “What we don’t have is a state of mind where this is seen as a great possibility, a new golden age for audiovisual journalism and storytelling.”

    “If they ever want to find paying customers for their content, it has to be more interesting than everything else. The tools are there, the know-how is too, but it doesn’t seem to be enough.”

    Reply
    • kkuukka
      May 22, 2011

      The Print:
      Run by people who were brought up with text. Pictures and any visual content is just an expensive luxury used to illustrate the real substance conveyed with carefully chosen words. It’s a medium run by blind who don’t care, trying desperately push to an audience who cares even less. People like me (and you…) are seen as an problem, trying to rock their perfect world. Annoying noise trying to disrupt their fully functional signal, which is ink on white paper.

      Legacy Print: medium run by blind who don’t care, trying desperately push to an audience who cares even less.

      You might remember me talking sometimes about the signal to noise ratio, a very basic concept in engineering.

      Simply put: there are two possible ways to enhance the power of transmission: a) to make a better, cleaner signal b) to supress the noise. Without exceptions, our legacy print has chosen the latter.

      Their strategy is “let’s pretend that the Web does not exist – or let’s make it so bad nobody cares about it – so we can sell the Real Product i.e. ink and paper. “

      It should be “The shit is about to hit the fan – actually it already did and it’s all over the walls. As long as we still have some resources, let’s put all of it into R&D, hire some experimental talent and – for crying out loud – at least try to do something original”.

      Look around. Make your own conclusions as to what is happening.

      Reply
  8. Jore Puusa
    May 23, 2011

    Sellaisen lehtikuvaajan, joka kaikin tavoin on tehnyt vain omaa uraansa on 110% turha narista tilanteesta. Koko tilanne on lampaiksi tekeytyneiden lehtikuvaajien oma aikaansaannos.
    Jos meistä -alan ammattilaisista- olisi löytynyt pienikin rohkeuden siemen, ei kuvajournalismin taso olisi pohjamudassa.
    Kun olen itse taistellut alan tilanteen parantamisen puolesta 25 vuotta, on ollut täysin mahdotonta saada ketään kollegaa mukaan. Paskahousuja suomeksi.
    Sinällään pidän englanniksi kirjoittamista egobuusterointina, joka lähinnä naurattaa.
    Mylly kummallekin olkapäälle – kaksi leicaa rinnalle ja ylisuuret aurinkolasit silmille pitäisi riittää.
    Ja hei Peter Stone— sinäkin osaat Suomea

    Reply
    • Tatu Blomqvist
      May 25, 2011

      Englanti on tainnut jäädä päälle siksi, että olemme keskustelleet näistä myös muiden kuin suomalaisten kollegoiden kanssa. Varsinkin multimediakerronnan osalta kiinnostavia keskustelunavauksia löytyy enemmän englanninkielisestä maailmasta (äidinkielellä tai ei). Karin kanssa kirjoittelen englantia myös ihan harjoittelumielessä jotta varsinkin oman alan sanasto tulisi sujuvammaksi :)

      Mutta mutta, mitä tarkoitat tuolla “edes pienellä rohkeuden siemenellä”? Tämä tulee nyt vasta alaa opiskelevan näkökulmasta, ei kymmenien vuosien kokemuksella, mutta eikö uusien kerrontatapojen mahdollisuuksien selvittäminen ja ammattitaitonsa kehittäminen (ja muiden tukeminen samassa) ole rohkeaa? Jos katsoo vaikkapa Mediastormia tai monia amerikkalaisia sanomalehtiä, on moni kuvajournalisti saanut siellä paljon kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä pitkille reportaaseille juuri multimediaalisen kerronnan ja verkon kautta. Joukkoviestinnän siirtyminen nettiin on samantapainen kehityssuunta kuin musiikkibisneksessä, ja tuntuu että aika moni haikailee vanhoja hyviä aikoja (jotka eivät palaa ilman ydinsotaa) sen sijaan että kävisi, kuten sanoit, rohkeasti tulta päin. En siis tarkoita että sinä (en ole niin paljoa seurannut), mutta moni kuvaaja kyllä.

      Itselleni ainakin näin uran aivan alussa on ollut eniten hyötyä kollegoista jotka ovat jakaneet auliisti tietojaan, vinkkejään ja kokemuksiaan oli kyse sitten tekniikasta, vertaispalautteesta, markkinoinnista tai suorista “en ehdi, mutta soittakaapas tuolle” -tyyppisistä keikkatarjouksista. Samaan kategoriaan lasken myös esim. Photoshelterin ilmaiset oppaat, Mikko Takkusen vapaaehtoisesti pitämän, loistavan Photojournalismlinks -sivuston ja monet muut jotka kokevat että tiedon ja kokemusten jakaminen ei ole itseltä pois vaan kehittää samalla sekä itseä että koko alaa. Meillä (mulla ja Karilla ja monilla muilla) on montakin projektia työn alla, ja niissä nimenomaan sekä kokeneet että aivan noviisit kohtaavat, mietitään yhdessä tulevaa ja pohditaan mitä ehkä kannattaisi tehdä seuraavaksi.

      Vai millaista rohkeutta tarvittaisiin erityisesti?

      Tuossa vielä linkkejä muutamiin menestyneisiin juttuihin, vaikka ovat kyllä varmasti tuttujakin. Tekijöiden kommenteista on käynyt usein ilmi ajatus, että kuvaajien on turha yrittää muuttua elokuvaajiksi koska se on ihan oma ammattikuntansa jolta tun turha viedä töitä tekemällä samaa hommaa huonommin. Sen sijaan eri ammattilaisten yhteistyö ja esimerkiksi kuvajournalistin mahdollisuus korvata kirjoitettu teksti autenttisella äänellä (ja tukea näin valokuvakerrontaa) ovat jopa vapauttaneet, eivät niinkään kahlinneet kuvareportaasien tekijöitä. Tämä ei siis ole oma mielipiteeni vaan kuultua. Itse en ole vielä noissa niin kokenut että voisin kovin syvällisesti kertoa millaista se on päivätyönä:

      Davidson, Barbara (2010): Caught in the Crossfire. Los Angeles Times. Haettu 29.3.2011.
http://lat.ms/gvYOzN

      Frazier, Danny W. (2009): Driftless – Stories from Iowa. MediaStorm. Haettu 24.3.2011. http://www.mediastorm.com/publication/driftless-stories-from-iowa

      Kashi, Ed (2008): Curse of the Black Gold. Talking Eyes Media & MediaStorm. Haettu 16.3.2011. http://bit.ly/c4j7wA

      Sinco, Luis (2007): The Marlboro Marine. MediaStorm & Los Angeles Times. Haettu 24.3.2011. http://www.mediastorm.com/publication/the-marlboro-marine

      Sugano, Dai (2010): Torn Apart. San Jose Mercury News. Haettu 6.4.2011. 
http://www.mercurynews.com/torn-apart

      Reply
  9. Tatu Blomqvist
    May 23, 2011

    How much is the budget of core operations like news gathering, travel expenses, journalists’ salaries, freelance budgets and tools (computers etc.), compared to the total budget of a newspaper company? Are there any studies that could give even a rough estimation? I’m not a business professional, but I assume the whole company model is based on print production, not necessarily innovative journalism. The cost for internet publishing is small compared to printing press, and in a country like Finland we also have to take the geography into consideration. Five million people in a area about the size of Italy, Poland or Germany means the paper has to travel long distances. Long story short, I’m just wondering if the usual whining about how “you can’t get revenue from internet journalism” is really a part of much bigger problem, where any revenue from any medium should contribute to the shrinking budget of the traditional printed newspaper company, not just to the budget of that medium (like internet) itself. Could internet journalism look so doomed on budget papers because it’s a part of industry that’s dying anyway? Should companies do what doctors do and amputate the limbs already in necrosis? I’ve heard it’s never an easy decision, but it has to be done at some point. In the end, we only need our brain, our lungs and our heart. I’d count the core journalism as those vital organs and everything else (like distribution) as limbs that should be sacrificed if it’s the only way to save the rest of the body. Okay, maybe this went too far, but you get the idea. Maybe some expert of media economics could be asked to write something here?

    Reply
  10. Tatu Blomqvist
    May 23, 2011

    …At least we should look at the mistakes made by, say, music industry, and try not to make the same mistakes again. It’s easy to see it now, but the record labels tried to fool people to believe they were selling the content when every single customer knew in reality they only sold packages. Once the business realized their bluff was not working, they did the worst mistake ever, and sued their own customers who were so addicted to their content that they did almost anything to get their hands to it. Just think about it. You produce something people want like a drug, and you still manage to blame them for not buying it in a correct form. It’s a long way from the situation where no one cares about your content. Now we have Spotify, iTunes store etc. and yes, it’s not working very well yet for the producers, but at least the customers are happy and most of the bands still make music. And hey, live concert tickets sales are booming. Isn’t that what most musicians want anyway?

    Reply
  11. Antti Hirvonen/YLE
    May 23, 2011

    as a representative of finnish broadcasting company yle i salute you guys – rami offered us some 360-pics and we took them.

    we did the same move on last summer at ilosaarirock, provinssirock, asuntomarkkinat and neste rally…and are going to do the same on this summer too.

    hopefully other news medias in finland follow us and forget to think just sales figures of newspaper.

    twitter.com/anttihirvonen

    Reply
    • kkuukka
      May 23, 2011

      Antti –

      thanks for commenting. I’m sorry I cannot resist the temptation…. ;-) as to ref. your last sentence, that is. As to who follows who and … :-) oh vanity… mea culpa, mea culpa.. But:

      In Beijing Olympics, I did this: http://www.karikuukka.com/peking2008/beijing-panoramas/index1.html and got some 1.4million hits on the server…

      I did e.g. this in the Vancouver Olympics… http://www.docimages.org/vancouver/panoramas/

      For MTV3 I did e.g. these http://www.mtv3.fi/ralli/nesteoilralli.shtml?panoraama and http://www.mtv3.fi/alppihiihto/levi.shtml?pallo couple of years back. Both of which worth checking out actually if you have not seen them before.

      The piece from Oslo now in March is also worth seeing, if you have not seen it before (The service truck of the Norvegian team.) I mean simply worth seeing as journalistically: http://www.docimages.fi/alma/norja/

      Actually, I think the first time ever in Finland when somebody used panorama in a journalistic context was from Lahti in 2008 http://www.karikuukka.com/lahtipallopanoraama/ which I did for Iltalehti – but I am not 100% sure on this. This was handcoded and took quite a while to do…

      Anyway, I never saw them used in the daily media really before that – but, three weeks later after I’d done this, New York Times did really a nice piece from Japan. Now panoramas have become a routine technique – and rather simple to do – but it’s sad to notice that our legacy print refuses to see them as such. Them among other possibilities there is.

      But: I am really happy you are using Rami’s stuff now and in the future; I hope people notice them and thus might start requesting more of them.

      Reply
  12. Jocka Träskbäck
    May 24, 2011

    Kirjoittajalla on hyvä peruspointti, mutta tällä kertaa meni kyllä metsään.

    Kirjoittaja ei taida aivan tietää mistä puhuu, vaan on vuodattanut tuntonsa parin pikavilkaisun perusteella. Aamulehden artikkelista selviää, että kyse on Flycamin ilmakuvista. Kirjoittaja väittää, että ne ovat “YouTube-videoita, jotka löysimme.”. Se ei pidä paikkaansa. Aamulehti.fi tilasi jo etukäteen yrityksen kuvaamaan nimenomaan verkkoversioonsa nuo videot ja ilmakuvat. Samat ilmakuvat tilasi myös Iltalehti.fi. Kirjoittaja ei ilmeisesti myöskään huomannut, että Ilta-Sanomat lähetti koko tapahtuman verkossa suorana lähetyksenä ja vieläpä selostettuna. Panostuksia tapahtuman verkkototeutukseen tehtiin siis useissa perinteisissä mediataloissa.

    Ongelmaksi muodostui kuitenkin suomalainen IT-infra, sillä datayhteydet eivät ole pysyneet kehityksen kelkassa. Katsoin nimittäin vieressä lavan takana kun monet toimittajat yrittivät saada kuvia toimituksiinsa jo tapahtuman aikana, mutta yhteydet olivat totaalisen poikki ja muistikortit piti lopulta viedä toimituksiin fyysisesti. Mikäli 3G-yhteydet olisivat pelittäneet kunnolla, olisi monissa medioissa ollut tapahtuman aikana huomattavasti enemmän ajankohtaista kuvamateriaalia ja videoita. Joku vitsailikin, että seuraavaan massatapahtumaan pitää ottaa oma satelliittiyhteys, kun operaattorit eivät osaa hoitaa yhteyksiään kuntoon.

    Vuosi-pari sitten ko. kirjoitus perinteisten medioiden vanhoillisuudesta olisi vielä ollut paikallaan, mutta nyt se jää pitkälti torsoksi. Allekirjoitan kuitenkin kirjoittajan mielipiteen Uuden Suomen ja Hesarin kuvagallerioiden osalta. Kehitettävää on toki vielä huimasti, sillä perinteiset talot ovat usein kehityksessä hieman jäljessä pienempiä ja ketterämpiä. Parin vuoden aikana ne ovat kuitenkin esitelleet nopeitakin peliliikkeitä juuri tämänkaltaisten tapahtumien osalta.

    Reply
    • kkuukka
      May 25, 2011

      Moro –

      mukavaa, että joku kommentoi suomeksikin välillä; olen useaan otteeseen yrittänyt välittää viestiä, että se olisi jopa toivottavaa. Vanhempi kollega tuossa yllä kutsui tätä toisella kotimaisella tarinointia “egobuusteroinniksi” ja se vähän särähti korvaan. Ei, kyse oli Pekingin kisojen jälkeen tietoisesta valinnasta jota pohdin pitkään; ajatuksena että saisi keskustelupohjaa vähän laajemmaksi.

      Mutta, asiaan.

      Olet oikeassa ja väärässä.

      Oikeassa: Kirjoittaja (allekirjoitanut) on – kuten sanoit – vuodattanut tuntonsa parin vilkaisun perusteella. Allekirjoittaneelle se riitti, enempään nämä vilkaisut eivät inspiroineet.
      En vilkaissut yhtään paperilehteä, en seurannut reaaliaikaisesti mitä tapahtui missäkin mediassa. En seurannut TV-tuotantoa.

      Väärässä: Tämä ei ollut tyhjentävä analyysi siitä mitä tapahtui, mitä oli tapahtunut. Sitä ei myös niin esitetty. Ei suoraan, ei rivien välissä. Lehtien esityksiä en kommentoinut, en myöskään mitä tapahtui reaaliaikaisessa uutisoinnissa. Ja en tietoisesti e.g. maininnut Ilta-Sanomia nimeltä kun puhuin finaaliottelun visuaalisesta annista, sillä en siihen perehtynyt. Kilpailijan (IL) katsoin, kuten mainitsin; ja en ollut siitä kovin otettu, kuten myös mainitsin.

      Heräsin oikeastaan vasta katsomaan mitä siellä oli torilla tapahtunut, kun Facebook alkoi saturoitua linkeistä näyttävään panoraamaan, joka oli selvästi tehty ilmeisesti pienestä minihelikopterista. Varmasti yli puolet minun FB kamuistani ovat jonkin asteisia media-ammattilaisia. Minua kiinnosti a) miten se oli tehty ja b) kuka tämän oli tehnyt (ihan yksilötasolla ja toisaalta, mikä media siinä oli takana)?

      Tämän valossa päädyin noille – ja muutamille muille sivuille (myös sinun/teidän saitille) joita en sen enempää maininnut.

      Tuo hieno panoraama näytti levinneen moneen paikkaan. Näin sen usealla eri saitilla. Sanoit, että Aamulehti.fi oli tilannut Flycamin tekemään tämän homman. Hienoa, loistavaa toimintaa. Oikeasti.

      Ja sitten kysymys: miksi Aamulehti salli että se levisi kulovalkean tavoin mediassa – ilman AL:n logoja tai brändäystä? Miksi AL ei omalla sivullaan (josta oli screencapture jutussani) hehkuttanut, miten ME TEIMME tämän – tai “Katso AL:n taivaskamerasta mitä tapahtui” etc. Miksi videot ovat esitetty tyhjällä sivulla, YouTube logoin, creditoituna Flycamille? Miten tämä edistää lukijan/käyttäjän uskoa ja sitoutumista AL-brändiin tulevaisuudessa (joka kuitenkin täytyy olla AL:n – tai minkä tahansa kaupallisen median – ajatus toiminnassaan koko ajan)?

      Tämä siis mikäli Aamulehti oli homman tilannut ja siitä jopa maksanutkin?

      Flycam sai tästä käsittämättömän määrän mainosta – ja hyvä niin, se oli täysin ansaittu. Mitä ammatimedia sai tästä? Klikkejä ehkä… Hakevatko nämä käyttäjät seuraavalla kerralla kun on tapahtuma josta voisi tämmöistä kuvaa olla tarjolla sitä hakusanalla “Aamulehti ilmakuva” vai “Flycam”? Tuskin tarvitsee miettiä.

      Sinänsä lukijan/käyttäjän kannalta ihan sama – EVVK kuten sanotaan. Mutta kun mm. allekirjoittaneen leipä tulee median kanssa touhuamisesta (ja on tullut jo 25 vuotta) niin tilanne näyttää vähintäänkin huolestuttavalta. Puhumattakaan yhteiskunnan rakenteesta, median roolista siinä etc. Irrelevanttia kuitenkin tässä kontekstissa.

      Mainitsit IS:n tehneen suoraa lähetystä torin tapahtumista. En voi sen enempää kommentoida, koska en asiaa sen paremmin tunne. Enkä myöskään tiedä, mitä ja millä aikataululla TV näytti tapahtumaa. Kuten sanoin, kirjoitin vaikutelmia, en tyhjentävää analyysiä.

      Mutta ihan rakentavasti ja periaatteellisella tasolla voisi kysyä: olettaen, että tapahtumasta oli kunnon TV-lähetykset, onko mitään järkeä printtimedian lähteä jollain netti-tv systeemillä kisaan mukaan? Onko mitä onnistumisen mahdollisuuksia, ketä se palvelee, mitä se tuo lisää? Sinänsä, jos IS teki jotain uutta ja homma pelitti, niin hienoa. Loistavaa, että yritetään. Oikeasti. Sitä tarvitaan lisää ja lisää.

      Toisaalta: olisiko mitään järkeä ehkä käyttää omia vahvuuksia, ja vaikkapa (ja tämä täysin esimerkin vuoksi tässä) pistää nippu valokuvaajia asialle, jokaisen tehtävänä vaikka tehdä kymmenen kuvan kuvakooste tapahtumasta äänellä ja rakentaa tämä seuraavaksi aamuksi nettiin 3×3 matriisiksi, josta voisi käyttäjä valita mitä katsoo? Upottaa siihen vaikka sitten rinnalle panoraamakuva josta saa yleiskuvan? Non-lineaarista multimediaa – valokuvan tai videon tai molempien keinoin – tehtynä ko. median yleisilmeen mukaiseksi.

      Tai mitä tahansa. Jotain luovaa. Erilaista. Ei yrittää tehdä nettisivusta TV:tä. Se on yhtä typerää kun mitä on viime vuodet yritetty tehdä, eli pistää paperilehteä sellaisenaan nettiin.

      Viittaan tässä myös Samulin kommenttiin ja linkkiin yllä. Kaikkine puutteineenkin Samulin pikku audioslideshow on hieno, rehellisen näköinen/kuuloinen esitys aidosta tunteesta ja juhlinnasta. Mitä jos olisi finaali-iltana tehty samanlainen kooste esim. kuudesta kaupungista ja tunnelmista siellä? Vedetty kaikki yhteen tyylikkäästi?

      Olisi muuten juttu, jota olisi kiva katsella vuosienkin päästä. Ja silloinkin muistuisi mieleen: “Ai, niin: HS/IL/IS/AL – tai kuka sen tekikin – teki tämän” – kun se olisi vielä löydettävissä ko. lehden arkistosta.

      AL:n nettisivu ei todellakaan antanut kuvaa: “tämä on meidän – meidän huippu media-ammattilaisten työtä”. Ei, se antoi kuvan: “hei, katsokaa, YouTubessa oli tällaista”. Kuka oli tilannut ja mitä, on oikestaan täysin sivuseikka. Aamulehden, tai minkä tahansa median kannalta tämä ei käyttäjää sitouta pätkääkään siihen omaan tuotteeseen.

      Huomiosi IT:n toiminnasta oli täysin nappiin. Tietyllä tavalla huolestuttavaa, ettei tätä arvata ennakoida vaan esim. kuvasiirron oletetaan toimivan normaalisti 3G/EDGE verkon kautta kun ympärillä on satatuhatta ihmistä jotka kaikki kilauttavat kaverille, että “hei, arvaa missä mä oon…” ;-)
      Töissä pitäisi kuitenkin olla ihmiset, jotka siirtävät kuvaa päivittäin.

      En tiedä, oletko seurannut kirjoitteluani enemmän. Pyrin olemaan rakentavasti kriittinen – en itsetarkoituksellisesti vaan siksi että oma ammatillinen tulevaisuuskin ja sitä myötä perheen leipä riippuu suurelta osin siitä, että ammattimedialla menisi hyvin, että se olisi innovatiivinen ja kehittyisi.

      Vetää välillä vähän vaan epätoivoiseksi, kun katselee tätä menoa… “Mennään printti edellä”, “Säästetään parhaat kuvat lehteen”, “Siitä vaan kännykällä nettiin leikkaamatta” – nämä ovat lauseita joihin törmään lähes päivittäin. Oikeasti. Tahtoo usko loppua :-)

      Rehellisesti: kiitos kommentista. Toivottasti kukaan meistä ei koe tätä “sinä väärässä, minä oikeassa” jankkaamiseksi puolin tai toisin. Tämä on sitä keskustelua jota pitäisi käydä näistä teemoista paljon, paljon enemmän.

      K

      Reply
  13. kkuukka
    May 25, 2011

    Post Script – 5 min after the previous comment…

    Have you ever noticed the phenomenon, that when faced with dilemma or a hard question or something that bothers you, something that is on top or your mind… it does not matter where you look at, you see something related to it, ready to give you a direction or an answer? You open a newspaper, whatever, there it is, the answer.

    Damn, I studied phychology, I should have a term for this phenomenon, but I don’t…

    Anyway, litereally two minutes after I posted my last reply to the previous comment (it’s in Finnish, but that’s irrelevant), I opened my RSS-feed and stumbled upon Seth Godin’s last blog entry. See for yourself…

    “What does your organization do with legacy products and services? Things you started that never really caught on, or died out slowly over time?

    That’s a very easy way to judge the posture and speed of a brand. If there’s a one-way track–stuff gets added, but it never gets taken away–then the ship is going to get slower and heavier and become much harder to handle until it eventually sinks.

    How long did it take Detroit to take the ashtrays out of cars? The single-sex admission policy at the club? How many people who use your website need to speak up on behalf of a button or a policy for you to persist in keeping it there? How long before you cancel the Sisterhood meetings that are now attended by just three people?

    Either you’re focused on maintaining the legacy features or you’re focused on figuring out how to replace them. Driving with your eyes on the rearview mirror is difficult indeed.

    In a world of little competition, legacy features are something worth keeping. No sense alienating loyal customers.

    But we don’t live in a world of little competition. The faster your industry moves, the more likely others are willing to live without the legacy stuff and create a solution that’s going to eclipse what you’ve got, legacies and all.”

    Source: http://sethgodin.typepad.com/seths_blog/2011/05/legacy-issues.html

    “We don’t live in a world of little competition. The faster your industry moves, the more likely others are willing to live without the legacy stuff and create a solution that’s going to eclipse what you’ve got, legacies and all.”

    Reply
  14. Rami Saarikorpi
    May 26, 2011

    Paljon on tullut palautetta ja rakentavaa kommenttia ja myös kritiikkiä! Hieno homma!

    Reply
    • kkuukka
      May 26, 2011

      :-) mitä, eihän suomalaiset osaa keskustella…

      Reply
  15. Rami Saarikorpi
    May 27, 2011

    No se on kyllä totta! Ainakin jossakin tapauksissa.

    Vielä pakko palata tuohon omaan pääleipätyöhön ja sen hyödyntämiseen, eli 360 panoraamohin. Esimerkiksi BBC on tehnyt suhteellisen laajan panoraamasivuston (http://www.bbc.co.uk/london/in_pictures/360_degree/360_atoz_index.shtml) vaikkakin osa on todella laaduttomia ja homma tuntuu tökkivän aika paljon ja ilmeisesti pääasiallinen pohja tolle on Java. Mutta, siitä ne paranee ja rupeaa tulemaan hienoa esittelyä. He julkaisivat jokin aika sitten jonkun kirkkoesittelyn jota suomalaisetkin mediat sitten linkkasivat eteenpän, hehkuttivat ja kehuivat. Mikä tästä teki mielenkiintoisen, oli se että mukana oli audio (naisääni esitteli paikkoja) ja se että samantien sain toistakymmentä yhteydenottoa vastaavanlaisen tekemiseen ja paljon kyselyitä että onnistuuko tuollainen? No olisi onnistunut jo monta vuotta sitten! Tämä on tietysti minun ja meidän tuollaisia kokonaisuuksia rakentavien tahojen vika kun emme ole vastaavanlaista tarjonnut aikaisemmin, mutta olisiko mikään suomessa toiminut media ottanut sellaista edes vastaan? Ensin piti ISOMMAN näyttää edeltä että mitä voidaan tehdä. Toki sinulta itseltä löytyy samantyyppuisiä, tosin laadukkaammin toteutettuja, mutta niiden näyttäminen mediassa on ryssitty minusta todella loistavasti. Ne kyllä löytyy jos tietää mistä etsii, mutta kuka ei tiedä, niin ne on piilotettu kyllä todella hyvin. Näiden esitysten pitäisi olla medioiden etusivuilla ihmisten ihmeteltävänä ja katseltavana, kunnes tulee toisenlainen esittelytapa/tekniikka joka jyrää koko 360 panoraamatouhun historiaan. 360 videopanoraama tekee jo kovasti tuloaan ja osittain tulee korvaamaan tavallisia kuvapanoraamoja, mutta tietenkään ei kokonaan (ainakaan vielä)

    Tiedän että tämä 360 juttu on monien kuvaajien mielestä täysin turhaa ja se on aika lailla aliarvostettua hifistelyä!? Minusta se on yksi nykyaikaisimmista ja hienoimmista tavoista esitellä melkeinpä mitä tahansa. Samalla lailla kuin Gigapan. Minusta hienot kuvat (on sitten kyseessä panoraamat tai mitkä tahansa) vaativat työtä ja nykyaikaiset lukijat osaavat vaatia mitä kummallisempia tapoja esitellä uutisia tms. juttuja. iPad ja muut lukulaitteet tulevat kovalla vauhdilla ja on 100 varmaa, että ne mediat jotka hyödyntävät ko. laitteiden mahdollisuudet esitellä asioita, tulevat olemaan vahvoilla (minun mielipide)

    Yksi hienoiten iPad alustalla toimiva panoraamapalvelu löytyy http://www.360cities.net systeemistä. Eilen tuli uusi päivitys ja mitä kaikkea se tekeekään panoraamoille Padilla katselllessa! Olen todella tyytyväinen :) Katso vaikka juuri tämä Leijonat torilla: http://www.360cities.net/image/world-champions-2011-ice-hockey

    Reply
    • kkuukka
      May 27, 2011

      Moro –

      pari tosi hyvää pointtia tossa sun kommentissa. Yksi tärkeimmistä tuli heti alussa: tässä maassa on joku ihme kompleksi, että vasta kun sen on tehnyt joku ulkomaanpelle (huom. figure of speech, ei todellakaan mikään kannanotto…), niin sitten se on vasta vakavasti otettava juttu.
      Välillä se saa lähes koomisia piirteitä – jotka kuitenkin pistää vähän itkettämään epätoivosta välillä. Esimerkiksi: muistanet kun viime kesänä kokeilin Barcelonan EM-kisoista miten lähetetään suoraan kamerasta sivulle? Ihan simppeli juttu kun sen kerran funtsii läpi, hassua että sitä kukaan ei ollut sen enempää kokeillut aikaisemmin. Kerroin auliisti mitä olen tehnyt ja tiedän (koska Suomi on pieni maa) että se huomattiin laajastikin. Ja mitä tapahtui? Useat media(t) menivät ja ostivat kaupallisen palvelun Ruotisista. Mukaanlukien se asiakas jolle olin sen itse tehnyt.

      Tähän vois sanoa, että ehkä koettiin, että ruottalaiset oli silloin vielä meitä parempia, kun ei me oltu voitettu niitä ees kiekossa 15 vuoteen… ;-) Mutta ihan oikeasti? Ostetaan ulkomailta, kun käytännössä omasta talosta olisi löytynyt ilmaiseksi. Mutta sen täytyy olla hyvää: a) se on ulkomailta b) se on tuotteistettu.

      Ehkä mun pitäis miettiä hinnottelupolitiikkaa… mut en mä pysty parempaan kuin 100% alennus. :-)

      Hyvän kaverini kanssa joka mm. myy BBC:lle koko ajan kuvaa puhuimme tästä ja hän myös ihmetteli tätä outoa kansallista oman osaamisen dissaamista ja siihen liittyvää kollektiivista alemmusskompleksia. Hän käyttää (videotuotannossa) täsmälleen samoja kameroita ja post-prosesseja kuin BBC , myy kuvaa jatkuvasti BBC:lle ja …. silti se BBC:n kama – sitten kun se ostetaan ulkomailta on jotenkin ostajan mielestä parempaa tai hienompaa… Ja arvaa muuten onko kalliimpaa.

      Video: Itse en usko monessakaan sovellutuksessa videopanoraamaan. Ajan lineaarinen funktio tietyllä tavalla usein sotkee katsomiskokemuksen. Sen sijaan vaikka audioslideshowlle joka on toteutettu 360° kuvin ja vielä panoroidulla äänellä… sille soisi menestystä jos joku vaan viitsisi ruveta tekemään. Tai edes pano-pareille, joissa leash-lock päällä ja äänet; tyyliin päivä/ yö tai ennen/jälkeen. Ne toimii hemmetin hyvin jos viitsii tehdä.

      Äänen käytössä ei sinänsä mitään ihmeellistä. Jossain kommentissani tuossa yllä viittaan Levin kisoista tai Neste Rallista tekemiini juttuihin; niissä on molemmissa mukana selostusäänet. Sen sijaam panoroidun äänen merkitystä todellisuuden illuusion luomisessa ihmiset eivät tunnu oivaltaneen. Mä annan yhden esimerkin, jonka tein Ervan Mikon kanssa tuossa reilu vuosi sitten ihan demo/kokeilumielessä. Kannattaa pistää luurit korville ja katsoa. http://www.docimages.org/demos/keimola/

      Reply
  16. Rami Saarikorpi
    May 27, 2011

    Ton Keimolan katsoinkin aikaisemmin ja se on hyvä, informatiivinen ja toimisi varmasi monessa erilaisessa aiheeseen liittyvässä sisällössä.

    Joo, en tosiaan tiedä että pitäsikö tästä muuttaa ruotsiin ja ruveta myymään suomalaisille mediataloille sisältöä 3 kertaa kalliimmalla millä ne nyt sitä haalii. Tässä maassa on oikeasti iso ongelma monissa yrityksissä ja medioissa. Saikki kontentti pitäisi olla ilmaista ja jos ei ilmaista, niin sitten melkein ilmaista.

    Paras mihin törmäsin tässä vähän aikaa (1,5v) sitten, oli kiinteistövälittäjä joka laittoi minulle sähköpostilla asiallisen tuntuisen hinta-arviokyselyn n. 100 kohteen kuvaamisesta panoraamoiksi.
    No, annoin tarjoiksen ja vieläpä siten, että arvioitu kokonaismäärän kuvaaminen kaikkine, pohjapiirrustus, liikkumis tms. juttujen toteuttamisen jälkeen on hänelle n. puolet siitä kokonaishinnasta mitä se kustantaa jos tehtäisiin 1-10 esitystä.
    Meni noin 30 min. postin lähettämisestä ja kaveri soittaa takaisin ja sanoi että onko tuossa sun hinnassa joku virhe? “ei ole” johon kaveri totesi “KUULE!! Mä ostan itte noi vehkeet ja kuvaan kohteet ja rupeen sit myymään palvelua muille kiinteistövälittäjille”
    :) Mitäpäs tohon voi enää sanoa? Totesin vain, että jos on tarvetta konsultaatioon laitteiden hankinnan ja systeemin opiskelun jälkeen, niin se maksaa sit tän ja tän verran. Kaveri löi luurin kiinni ja ei ole seen koommin kuulunut, eikä ole kyllä kohteista kuviakan näkynyt…

    Mutta pointtina se, että jos joku tällaista palvelua tarvitseva henkilö törmää esimerkiksi internetissä systeemiin joka oikeasti voisi viedä hänen asiaansa eteenpäin, oli sitten kyseessä asuntomarkkinointi tai mikä tahansa, se ei saisi maksaa mitään! Miksi? Ei oikeesti mene tämä suomalainen yritysmenttaliteetti minun jakeluun. Sitten kun mediaan haetaan päättäviä henkilöitä päättämään että mistä mitäkin tilataan ja millä on merkitystä, niin siellä ne samat entiset yritysjohtajat päättävät mikä minkäkin median esilletuomiseen on tarpeellista.

    No tässä tätä minun vuodatusta… Onneksi sentään ulkomailla osataan ja ehkä nää ideat mitä meillä jo tehdään, pikkuhiljaa valuu suomalaistenkin tietoisuuteen. No eipä sillä, olen muutamalle maailmanlaajuisesti toimivalle yritykselle kyllä käynyt kuvaamassa heidän juttujaan panoraamoiksi, vaikka samainen osaaminen näissä maissa jo onkin. Enkä ole suinkaan ainut. Suomalaisia kuvaajia arvostetaan maailmanlaajuisesti ja heitä lennätellään kokoajan erinäisten projektien tiimoilta milloin mihinkin…

    Reply
  17. Tuomas
    June 7, 2011

    Näin pelkän kuluttajan näkökulmasta tämä kisa klikkauksista vähimmällä työmäärällä suomalaisten sanomalehtien ja nettiuutispalveluiden kesken tuntuu jo hieman, noh, hämmentävän lyhytnäköiseltä.

    Osa pelkästään netissä toimivista pilkkoo uutiset kappaleiden kokoisiksi, jotta jokainen osa tuottaisi klikin. Muuten ei kuulemma menesty. Ei se mitään, ei kukaan pakota minua niitä lukemaan. Jääkö journalismista tosin jotain jäljelle, jos liiketoimintana on myydä mainospaikkoja ja tuottaa siinä sivussa jotain, joka houkuttelee silmäpareja.

    Hesari luottaa puolihuolimattomasti kirjoitettuihin uutiisiin yhden tai kahden kuvan kanssa, puristettuna ruudun pinta-alan murto-osaan. Kauppalehti (yleinen versio netissä) yrittää kääntää uutisia vierailta kieliltä, epäonnistuen siinä huomattavan usein jossain kriittisessä kohdassa ja toimittajilla on kisa Seiskan kanssa juttujen otsikoinnissa. Taloussanomilla on oikeasti kisa Seiskan kanssa. Jos Ilta-Sanomien viikonvaihdeliitteen toimitussihteeri Aristoteleen kantapäässä piti epäonnistumisena oman lehden harhaanjohtavaa otsikointia (printtimediassa), niin kait muiltakin voisi jotain odottaa.

    Jokainen haluaa kommentteja sivuilla ja osaa tekee niistä juttuja. Jos haluan kuulla naapurin Reiskan käsityksiä maailmasta, käyn kysymässä. Faktat minua kiinnostavat ja jos, mahdollista, asiantunteva analyysi.

    Tämän hajanaisen alustuksen idea oli luoda tausta sille, minkälaisen käyttäytyminen minulle on muodostunut. Sen sijaan, että odottaisin ulkomaan uutisten tulevan käännetyksi päivän myöhässä, luen Guardiania, Al-Jazeiraa, New York Timesiä jne. TV-ohjelmia varten luen AV Clubia, kuten muutakin kulutusmediaa. Selaan Dagens Nyheteriä ja joskus jopa Dagens Industria. Opin, että jos jotain tapahtuu, turha sitä on käydä etsimässä Suomesta.

    Sitten jää jäljelle enää kotimaa. Paikallinen sanomalehti ja jatkoaika.com hoitavat lätkän. Paikallinen maakunnan asiat. Kotimaan muissa asioissa tuppaan menemään YLE:n sivuille.

    En ehkä ole tyypillisin lukija, mutta onko niissä klikkauksissa oikeasti niin paljon rahaa, että kannattaa laittaa kaikki munat siihen koriin?

    Tämä on hieman kärjistys, mutta mitä nuo kotimaiset lehdet aikovat tehdä saadakseen minun takaisin? Kun opettivat, että jos haluan laatua tai edes kattavamman uutisen, se pitää etsiä ulkomailta tai printistä. Esim. Hesarin nettiversioissa on kuitenkin paljon positiivista näin kehä kolmosen ulkopuolelta, printtilehti on kuitenkin Helsingin paikallislehti kaupunkiosioineen, näkökulmineen, mainoksineen jne. Tämä minulle tuli mieleen tästä blogi-kirjoituksesta, että se on aika kokonaisvaltaista. Onko joku kiinnostunut niistä, jotka haluavat laatua ja jopa maksaisivat siitä. HS.fiä lukiessani olisin ollut valmis jo maksamaan edes siitä, että sitä ensimmäistä kommentia ei olisi vahingossa nähnyt… …ja ei, en halua lukea printtiversiota netissä.

    Reply
    • kkuukka
      June 8, 2011

      Moi –

      kiitos Tuomas tosi hyvästä kommentista. Mietin sitä lukiessani: olenko minä kirjoittanut tämän… ;-) sillä hyvin olisin voinut. Kuvaat täysin minun tuntojani – jokainen pointtisi olisi voinut olla minun suustani.
      Mukaanlukien: suomesta ei löydy sisältöä johon haluaisi oikeasti palata takaisin uudestaan, vaan sen hakee muualta. SInulle se on Guardian, Al-Jazeira jat NYT, etc. itse luen mm. BBC:n, Washington Postin ja New York Timesin iPad versioista omat uutisannokseni. Paikallisuutiset hoitaa paikallislehti, kansalliset uutiset ehkä YLE eniten. Eli hyvin saman kuvio kuin sinulla.

      Repesin viimeisen lauseesi kohdalla. Ei, kukaan ei halua oikeasti lukea printtiversiota netissä. Mitä helvettiä noi tekijät oikein ajattelevat? (Hups, toihan oli oli mun otsikko ja koko pointtini).

      Erittäin olennainen kysymys: mitä nuo kotimaiset lehdet aikovat tehdä saadakseen sinut (ja sadattuhannet muut entiset lukijansa) takaisin?

      Valitettavasti hyvin vähän ja minun mielestäni pääsääntöisesti vääriä ratkaisuja. Viittaan yllä olevaan juttuuni “Sucking the Marrow out of Dead Man’s Bones”. Lehdet pyrkivät pienentämän kuluja, leikkaamaan osaajia…. jopa hyvinkin moraalisesti kyseenalaisia keinoja käyttäen.

      Päättelen kommentistasi, että ymmärrät jotain taloudesta ja aihepiiri sinua kiinnostaa joten ymmärrät varmasti argumenttini jota koko ajan toistan, vertaan sitä signaali-kohinasuhde ilmiöön. Tulosta voidaan tehdä kahdella tavalla: parantamalla signaalia eli parempi tuote => enemmän lukijoita => parempi tuotto TAI vähentämällä kohinaa eli vähemmän kuluja => huonompi tuote =&gt vähemmän lukijoita, mutta parempi kate per lukija.

      Molemmat tuottavat nykyään pörssiyhtiöinä toimiville mediataloille tulosta jota voi sijoittajille näyttää. Poikkeuksetta kaikki toimijamme ovat valinneet ensimmäisen vaihtoehdon.

      Se tuottaa hetken aikaa tulosta. Sitten se on ohitse.

      Kysymys: mitä sitten tapahtuu? Oikeasti?

      Reply

Leave a Reply